FINNISH VETERANS 2013

Pullerin hallille Hämeenlinnaan oli 30.11.2013 kokoontunut kahdeksan kapteenien valitsemaa ja kahdeksan haastajajoukkuetta, joiden joukossa myös MAP Räime.

Pekka, Kunu ja Raikka saivat ensimmäisessä poule-pelissä kylmää kyytiä Näsilän ykköseksi rankatulta joukkueelta 0-13. Viime kesän veteraanitrippelin Suomen mestarit vastassa toisessa pelissä. Sekin alkoi tahmeasti, 0-7 tappioaseman jälkeen snadi pois vastustajalta ja pelin siirryttyä pitemmille matkoille olivat Oravaisten miehet aseettomia. MAP Räimeelle 13-8 voitto ja Pohjanmaan miehet kotimatkalle.

Ratkaisevassa poule-pelissä pojilla peli kulki. ”Turvallinen” 11-5 johto Kalmin joukkueesta  ja Pekalta oikea mahtiasetus uskomattoman pieneen väliin. Vaan vastustajan Rinkkala ampui karon ja, Raikan asetettua ykkösen, vielä toisenkin karon. Se oli pelin kulminaatio, naapuri vei kahdessa päässä 4+4 pistettä ja jatkoi matkaansa cupiin. Harmittava juttu, meidän pojat olivat kehittäneet taktiikkaansa uusia kuvioita ja jatkoon pääsy oli niin harmittavan lähellä.

Itse olin veteraanien tämän vuoden ranking-tilaston kakkonen ja itseoikeutettu kapteeni. (Heikki oli rankingin neljäs, mutta matka Kap Verdelle esti osallistumisen). Valitsin joukkueeseeni aina varman ja rauhallisen Harry Uschanovin KIS:sta. Jo valintaprosessin aikana ihmettelin etteivät veteraanien arvokisamitalistimme, Antero Lehteä lukuun ottamatta, kelpaa kenellekään kapteenille. Vaan minulle kelpasi ja valitsin joukkueeseemme rohkeasti Pauli Piiparisen. Marssijärjestys sovittiin päivän alussa, minä asetan, Pauli ampuu ja Harry hoitaa vaativan keskipelaajan homman.

Ensimmäisessä pelissä vastaan KVP:een Käpynen, Suominen ja Ahonen. Asetus kulki kuin unelma ja  ampujamme tyhjensivät kenttää vauhdilla. Selkeä 13-4 voitto. Jatkossa toinen haastajajoukkue, UTU:n Heino, Hirvonen (jättikuulineen) ja Tuominen. Otimme taas selkeän johdon 11-4, vaan vielä heräsi vastustajakin ja puristi väkisin pisteitä kotiin. Ratkaisuhetkellä pistivät asetuksen snadille 10 metriin, vaan Pave ampui siihen tyylipuhtaan karo+:n. Se oli siinä, 13-8. Cupia odotellessa syötiin Sirkan maittavaa soppaa ja seurattiin Raikan joukkueen varmaa peliä.

Cupissa siirryttiin tuplakentille, hyvä oivallus järjestäjiltä, ja meille ”epätoivoa” aiheuttavat 1-2-kentät. Ei tuo tahtia haitannut, KOP:n Reijonen, Santaluoto ja Sipilä jäivät jalkoihin niin asetuksissa kuin ammunnassakin. Kopistelimme vauhdilla taululle 13-4-numerot.

Välierässä Tapani Kalmin joukkueen mukana yksi viime vuoden voittajista, Pertti Rinkkala, sekä Paavo Ranne. Nyt kentät 7-8. Alkukangertelun jälkeen pistin matalampaa asetusta ja hyvin lähti toimimaan. Vastustajalla oli selviä asetusvaikeuksia ja me ammuimme röyhkeästi ja itsevarmasti vastustajan vähät yritykset takaseinään. Täydellisen hallinnan myötä lukemiksi 13-4.

Finaaliin kaksi puhtaan pelin joukkuetta. Harri Näsilä, Seppo Lindman ja Reijo Taka-Eilola, mies joka on ollut kaikkien Finnish Veteransien finaalissa. Ensimmäinen snadi oli meille päivän musta hetki, kuusi huonoa asetusta ja vastustajalle 0-5 eteen. Se ei tippaakaan murentanut joukkuettamme, ajoimme piste pisteeltä tilanteeksi 4-5. Vielä kerran yrittivät irtiottoa. Se tyrehtyi 4-7:ään. Hivuttauduimme rinnalle ja ohi. Pave ja Seppo olivat ammunnoissa tasavertaiset, minä väsähdin asettajana, mutta niin väsähti myös Reijo. Selkeän 13-8 voiton ratkaisu tuli keskipelaajien tontilla, Harry oli pelin hahmo ja jätti Harrin varjoonsa. Meillä oli kaksi hyvää ampujaa vastustajan yhtä vastaan ja Harry otti myös asetuksilla ne ratkaisevat irtopisteet.

Pauli on ampujana ylivertainen keskittyjä ja pystyy analysoimaan ja korjaamaan ammuntojaan kentällä, jossa on paukutettava rautaan. Mies on myös erinomainen kannustaja joukkueessa.

Harryn ammunta oli raudassa ja onnistumisprosentti kova. Ja hienoilla asetuksilla pelasti monta tärkeää pistettä meille tai esti viimeisillä kuulillaan vastustajia ryöstämästä niitä.

Ja kun peli pitää katkaista, niin kummankin onnistumisesta voi olla varma!

Oma asetukseni toimi hienosti, pari peliä jopa loistavasti. Huolellista keskittymistä ja kentän lukua se kyllä vaati. Finaalipeli oli minulta heikoin, olisiko tilanne kuitenkin tällaiselle noviisille aiheuttanut ylimääräistä jännitystä ja yliyrittämistä. Kiitollisena, saamastani peliin keskittymisen ja hyvän tekemisen opista ja kannustamisesta, ajeltiin Paven kanssa Riihimäelle.

Kari K.